maanantai 24. toukokuuta 2010

Lalaalaa Venetsiaaaa!

Ciao, bonjour, hello and hi!

Kielitaitomme on niin hurjan kehittynyt talla matkalla, etta kaytamme suvereenisti kaikkia kielia, (ranskaa, italiaa ja englantia) sekaisin, kaikissa maissa, kaikissa tilanteissa. Opettelimme muutamia tarkeita italiankielisia fraaseja, joita ainaki Anni kaytti tosi hienosti ja ahkerasti.
"Mi chiamo Anni. Piacere! Come sta? Bene, grazie, e tu? Non capito. Non parlo italiano."
Oli syvallisia ja hyvia keskusteluja ainakin niiden paljon puhuttujen Remedellon kylan poikamiesten kanssa.

Mutta kyla on jaanyt taa, pakko myontaa etta suuren vaikutuksen se teki. Nyt on kuitenkin aika Venetsian. Hostelli taalla on edullinen ja siisti, hinta-laatusuhteeltaan matkamme parhaita. Monenlaisia majapaikkoja on ollut, La Speziassa yovyimme erittain hienossa vuokrahuoneessa, Nizzassa oli mixed room, jossa onneksi vain tyttoja meidan aikana, ja taalla Venetsiassa tama hilliton hallimainen tila jossa joku yla-aste teiniporukka kikatteli aamusta iltaan. Onneks ollaan Annin kaa niin hyvia nukkujia ettei ongelmia sen puoleen ole ollut. Nukkumisesta ollaan pyritty pitaa kiinni, ehka se syyna siihen, etta ollaan viela jaksettu hymyilla toisillemme ja kameralle.
Ensi yona paastaan vihdoin kokeilemaan myos yojunaa. Huomenaamulla, jhs, herataan SERBIASSA.
Vaistellaan pommeja siella paiva ja jatketaan seuraavana yona Bulgariaan Sofiaan.

Hmm, on niin kauheesti ollu puhetta noista miehista etta ei enaa pysty mitaan kirjottamaan. Vahitaan toisiamme kuin haukat ja ollaan onnistuttu tahan asti ihan luontaisesti karkottamaan kaikki ihan vain olemalla omia itsejamme. Ei siis huolta. :)

Nyt kuuluu vesibussin kutsu ja kondolimiesten laulu.

Sanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti